10 innovatiivista opetuskäytäntöä suomalaisista kouluista

"Oppiminen ei ole opetuksen tuote. Oppiminen on oppijoiden toiminnan tulos." – John Holt

Suomen koulutusjärjestelmää arvostetaan laajalti sen oppilaslähtöisen lähestymistavan, edistyksellisten opetusmenetelmien ja tasa-arvoisten oppimismahdollisuuksien vuoksi. Toisin kuin monissa muissa maissa, suomalaisissa kouluissa korostetaan luovuutta, yhteistyötä ja todellisten ongelmien ratkaisua sen sijaan, että painotettaisiin standardoituja testejä ja ulkoa opettelua. Tuloksena? Oppilaat kehittävät elinikäisen oppimisen rakkauden.

Tässä artikkelissa tarkastelemme kymmentä innovatiivista opetuskäytäntöä, jotka erottavat Suomen muista. Nämä ainutlaatuiset strategiat tukevat syvällistä oppimista, oppilaiden hyvinvointia ja akateemista menestystä. Olitpa opettaja, koulun johtaja tai yksinkertaisesti kiinnostunut suomalaisesta lähestymistavasta, tämä artikkeli tarjoaa arvokasta tietoa siitä, miksi Suomen koulutusjärjestelmää pidetään maailman parhaimpien joukossa.

1. Ilmiöpohjainen oppiminen muuttaa koulutusta

Perinteiset kouluaineet voivat toisinaan tuntua irrallisilta todellisesta maailmasta. Siksi suomalaisissa kouluissa käytetään ilmiöpohjaista oppimista (PBL), jossa jäykät oppiainerajat korvataan monitieteisillä oppimiskokemuksilla.

Sen sijaan että oppilaat opiskelisivat matematiikkaa, luonnontieteitä ja historiaa erikseen, he tutkivat todellisia ilmiöitä, kuten ilmastonmuutosta, kestävää kehitystä tai avaruuden tutkimusta. Tämä käytännönläheinen lähestymistapa kannustaa oppilaita soveltamaan tietoa eri aloilta monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi.

Esimerkiksi uusiutuvaa energiaa käsittelevä projekti saattaa yhdistää fysiikkaa (aurinkoenergian mekaniikka ja energiansiirron periaatteet), maantiedettä (ilmastovaikutukset, luonnon energialähteet ja ympäristön kestävyys) ja taloustiedettä (vihreän energian kustannustehokkuus, markkinatrendit ja valtion tukimuodot). Oppilaat voivat analysoida, miten eri alueet hyödyntävät aurinko- ja tuulivoimaa, luoda malleja energiatehokkaista kodeista ja ehdottaa strategioita uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi omissa yhteisöissään. Työskentelemällä tällaisissa projekteissa oppilaat saavat käytännön kokemusta tieteellisestä tutkimuksesta, politiikasta ja todellisten ongelmien ratkaisemisesta. Tämä ei ainoastaan lisää sitoutumista, vaan kehittää myös kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja.

2. Miten vähäinen kotitehtävien määrä auttaa suomalaisia oppilaita menestymään

Suomessa oppilaat saavat tyypillisesti vähän tai ei lainkaan kotitehtäviä, erityisesti alakoulussa. Sen sijaan opettajat keskittyvät varmistamaan, että oppiminen tapahtuu koulupäivän aikana innostavien oppituntien ja yhteistoiminnallisten aktiviteettien avulla.

Vähentämällä liiallista kotitehtävien määrää suomalaiset koulut auttavat oppilaita säilyttämään tasapainon opiskelun ja vapaa-ajan välillä. Tämä lähestymistapa vähentää stressiä, edistää hyvinvointia ja antaa lapsille mahdollisuuden viettää enemmän aikaa perheen kanssa, harrastaa tai tutkia ulkoilumahdollisuuksia.

Yksi esimerkki tästä on Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu (HSYK), joka noudattaa kansallista linjaa vähäisestä kotitehtävien määrästä. HSYK:n opettajat rakentavat oppitunnit käytännönläheisten toimintojen ja todellisen elämän sovellusten ympärille, varmistaen, että oppilaat omaksuvat käsitteet tehokkaasti jo koulupäivän aikana. Tämän ansiosta oppilaat saavat syvemmän ymmärryksen aiheista ilman toistuvia iltapäivän kotitehtäviä.

Tutkimukset osoittavat, että oppilaat, joilla on vähemmän kotitehtäviä, menestyvät usein yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin ne, joilla on runsaasti kotitehtäviä. Suomi osoittaa, että laadukas oppiminen luokkahuoneessa poistaa laajojen kotitehtävien tarpeen.

3. Inklusiivinen koulutus tukee jokaista oppilasta 

Koulutus Suomessa perustuu ajatukseen, että jokaisella oppilaalla on oikeus tasavertaisiin mahdollisuuksiin menestyä. Erityisopettajat ja oppimisen tukiasiantuntijat työskentelevät yhdessä luokanopettajien kanssa varmistaakseen, että erilaisten oppimistarpeiden oppilaat saavat yksilöllistä tukea.

Jos oppilas kokee vaikeuksia lukemisessa tai matematiikassa, varhaisen puuttumisen ohjelmat tarjoavat lisätukea sen sijaan, että oppilas erotettaisiin muista. Koulut huomioivat myös erilaiset oppimistyylit, mikä auttaa oppilaita etenemään omaan tahtiin.

Yksi merkittävä esimerkki on Kaurialan koulu Hämeenlinnassa, jossa toteutetaan täysin inklusiivinen malli. Siinä oppimisvaikeuksia kokevat oppilaat saavat tukea luokassa sen sijaan, että heidät siirrettäisiin erillisiin ryhmiin. Tämä lähestymistapa edistää yhteisöllistä oppimisympäristöä, rohkaisee vertaistukeen ja vähentää leimautumista.

Tutkimukset tukevat tätä mallia. OECD:n vuoden 2020 tutkimuksen mukaan yli 95 % suomalaisista oppilaista, joilla on oppimisvaikeuksia, pysyy yleisopetuksessa, mikä osaltaan selittää Suomen jatkuvasti korkeat oppilastyytyväisyys- ja sitoutumisluvut.

Tämän seurauksena Suomen koulut luovat inklusiivisen oppimisympäristön, jossa kaikenlaiset oppilaat voivat menestyä.

4. Joustavat oppimisympäristöt lisäävät sitoutumista

Espoolaisessa alakoulussa ryhmä oppilaita kokoontuu matalan pöydän ääreen, loikoillen värikkäillä säkkituoleilla, kun taas toiset istuvat jakkaroilla suuren interaktiivisen näytön edessä. Nurkassa muutama lapsi työskentelee itsenäisesti hiljaisessa sopessa, kirjojen ja pehmeiden tyynyjen ympäröimänä. Unohda jäykät pulpettirivit.

Suomalaiset luokkahuoneet on suunniteltu joustaviksi, dynaamisiksi ja oppilasystävällisiksi. Kouluissa on avoimia oppimisympäristöjä, mukavia istuimia ja jopa luonnon elementtejä, kuten huonekasveja ja viihtyisiä lukunurkkauksia. Oppilaita kannustetaan liikkumaan, työskentelemään ryhmissä tai itsenäisesti tehtävän mukaan. Tämä mukautuvuus edistää luovuutta ja tekee oppimisesta mielekkäämpää.

Hyvin suunniteltu tila tukee yhteistyötä, syvällistä ajattelua ja henkilökohtaista kasvua – auttaen oppilaita tuntemaan olonsa sitoutuneiksi koulunkäyntiin. Luomalla ympäristöjä, jotka mukautuvat erilaisiin oppimistyyleihin, suomalaiset koulut varmistavat, että oppilaat voivat työskennellä mukavasti ja tehokkaasti. Olipa kyseessä seisomapöytä, kodikas lukusoppi tai avoin tila ryhmäkeskusteluille, nämä oppimistilat tarjoavat joustavuutta, jota tarvitaan sekä akateemiseen että sosiaaliseen menestykseen. Espoossa sijaitseva Saunalahden koulu on saanut tunnustusta innovatiivisesta suunnittelustaan, joka sisältää lasiseiniä, yhteisöllisiä oppimisalueita ja luonnosta inspiroituneita sisustuksia, jotka kannustavat luovuuteen ja yhteistyöhön.

5. Älyluokkahuoneet ja teknologian rooli suomalaisissa kouluissa

Teknologia on saumattomasti integroitu opetukseen Suomessa – harkitusti ja tasapainoisesti. Kouluissa käytetään digitaalisia välineitä, kuten interaktiivisia tauluja, tekoälypohjaisia oppimissovelluksia ja koodausohjelmia rikastuttamaan oppimiskokemuksia luokassa.

Esimerkiksi Kalliolan koulu Tampereella on ottanut käyttöön älyluokkahuonemallin, jossa oppilaat käyttävät tabletteja interaktiivisiin tehtäviin ja tekevät yhteistyötä digitaalisilla valkotauluilla. Opettajat hyödyntävät tekoälyllä toimivia oppimisalustoja antaakseen henkilökohtaista palautetta, varmistaen että jokainen oppilas etenee omaan tahtiin. Tämä lähestymistapa on lisännyt oppilaiden sitoutumista ja parantanut oppimistuloksia, mikä osoittaa Suomen strategisen teknologian käytön tehokkuuden koulutuksessa.

Suomi arvostaa kuitenkin myös vähäteknologista oppimista ja huolehtii siitä, että lapset kehittävät olennaisia taitoja, kuten käsin kirjoittamista, fyysisten kirjojen lukemista ja käytännön kokeisiin osallistumista. Yhdistämällä teknologian ja perinteisen oppimisen suomalaiset koulut valmistavat oppilaita digiaikaan säilyttäen samalla keskeiset inhimilliset taidot.

Erinomainen esimerkki tästä tasapainosta löytyy Helsingin Viikin normaalikoulusta. Oppilaat käyttävät digitaalisia alustoja tutkimukseen ja interaktiivisiin tehtäviin, mutta osallistuvat myös laajasti käytännön toimintaan, kuten luonnontieteellisiin kokeisiin, puutöihin ja taideprojekteihin. Opettajat korostavat kriittistä ajattelua ja käsityötaitoja varmistaakseen, että oppilaat eivät ole liiaksi riippuvaisia teknologiasta, vaan kehittävät monipuolisen taitovalikoiman, joka valmistaa heitä tulevaisuuteen.

6. Miksi Suomi menestyy ilman standardoituja testejä

Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa ei käytetä kansallisia standardoituja kokeita oppilaiden suoritusten mittaamiseen. Sen sijaan opettajat hyödyntävät formatiivista arviointia, projekteja ja yksilöllistä palautetta oppimisen arvioimiseen.

Tämä lähestymistapa luo stressittömän oppimisympäristön, jossa oppilaat keskittyvät käsitteiden ymmärtämiseen sen sijaan, että pänttäisivät faktoja kokeita varten. OECD:n vuoden 2022 raportin mukaan 93 % suomalaisista oppilaista ilmoitti olevansa motivoitunut oppimaan koulussa, kun taas muiden kehittyneiden maiden keskiarvo oli 78 %. Tämä korkea sitoutuneisuuden taso kuvastaa Suomen lähestymistavan toimivuutta.

Todellinen esimerkki tästä on Lauttasaaren koulu Helsingissä, jossa opettajat toteuttavat jatkuvaa arviointia projektipohjaisen oppimisen ja vuorovaikutteisten keskustelujen avulla. Oppilaat esittävät löydöksiään eri muodoissa, kuten ryhmäväittelyinä, kirjallisina raportteina tai digitaalisina tarinoina, vahvistaen näin ymmärrystään yksilöllisiin oppimistyyleihin sopivalla tavalla. Tämän seurauksena suomalaiset oppilaat kehittävät syvemmän rakkauden oppimista kohtaan.

7. Leikin voima varhaiskasvatuksessa

Suomen varhaiskasvatus perustuu leikkiin, sillä sen tunnustetaan olevan paras tapa oppia pienille lapsille tutkimisen, luovuuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Esikouluikäiset osallistuvat käytännön toimintaan, ulkoleikkeihin ja tarinankerrontaan muodollisen akateemisen opetuksen sijaan.

Tämä rakentaa vahvan perustan kognitiiviselle, sosiaaliselle ja emotionaaliselle kehitykselle – varmistaen, että lapset ovat innokkaita ja valmiita oppimaan, kun he siirtyvät alakouluun. Opetushallituksen vuoden 2021 tutkimuksen mukaan lapset, jotka osallistuvat leikkipohjaiseen varhaiskasvatukseen, kehittävät parempia ongelmanratkaisutaitoja ja osoittavat korkeampaa tunneälyä kuin perinteistä akateemista opetusta saaneet ikätoverinsa.

Erinomainen esimerkki on Helsingin Pilke-päiväkoti, jossa lapset viettävät suuren osan päivästään ulkona oppien. Toimintoihin kuuluvat muun muassa luontokävelyt, yhteistoiminnalliset pelit ja luovat tarinankerrontatuokiot, joiden kautta pienet oppijat tutkivat ympäristöään ja kehittävät samalla tärkeitä sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja. Tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa varmistaa, että lapset siirtyvät peruskouluun oppimisen ilon ja uusien haasteiden kohtaamiseen tarvittavien taitojen kanssa.

8. Erittäin koulutetut opettajat ja heidän vaikutuksensa oppilaiden menestykseen

Suomalaiset opettajat ovat maailman koulutetuimpia ja arvostetuimpia ammattilaisia. Jokaisella opettajalla on oltava maisterintutkinto kasvatustieteestä, mikä varmistaa, että alalle pääsevät vain kaikkein motivoituneimmat ja taitavimmat henkilöt. Opetushallituksen mukaan tämä korkea vaatimus johtaa opettajakuntaan, jossa yli 90 % opettajista kokee pystyvänsä mukauttamaan opetusta oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin.

Opettajaksi ryhtyminen Suomessa on vaativa ja erittäin valikoiva prosessi. Tulevien opettajien on ensin läpäistävä kilpailtu yliopistohakuprosessi, johon vain pieni osa hakijoista pääsee mukaan. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelijat siirtyvät maisteriohjelmaan, joka sisältää laajaa kasvatustieteellistä tutkimusta ja käytännön opetusharjoittelua. Tänä aikana opettajaopiskelijat suorittavat opetusharjoittelua nimetyissä harjoittelukouluissa, kuten Oulun Normaalikoulussa, jossa he saavat ohjausta kokeneilta opettajilta. Tämä syvällinen, tutkimukseen perustuva koulutus varmistaa, että suomalaiset opettajat aloittavat työnsä luottavaisina ja innovatiivisina luokanjohtajina.

Tämän vaativan koulutuksen ansiosta opettajat voivat toimia itsenäisinä ammattilaisina, jotka mukauttavat oppitunteja oppilaiden tarpeisiin. Heillä on luottamusta ja vapautta luokkahuoneessa, mikä innostaa oppilaita oppimaan uteliaisuudella ja luovuudella. Esimerkiksi Oulun Normaalikoulussa opettajaopiskelijat osallistuvat käytännön opetustyöhön kokeneiden ohjaajien tukemina. Tämä malli varmistaa, että uudet opettajat ovat hyvin valmistautuneita kohtaamaan luokkahuoneen arjen vaatimukset säilyttäen samalla Suomen korkean opetuksen laadun.

9. Luottamukseen perustuva koulutusjärjestelmä, joka vahvistaa opettajien ja oppilaiden asemaa

Kuvittele tämä: helsinkiläisessä Ressun lukiossa ryhmä oppilaita kokoontuu pieniin keskustelupiireihin pohtimaan ajankohtaista yhteiskunnallista aihetta ilman tiukkaa oppituntisuunnitelmaa. Opettaja seisoo lähettyvillä, kuuntelee tarkkaavaisesti ja tarjoaa välillä näkemyksiä, mutta antaa oppilaiden ohjata keskustelua. Tämä itsenäisyys edistää kriittistä ajattelua ja osallistumista – ja se on suoraa seurausta Suomen luottamukseen perustuvasta koulutusjärjestelmästä.

Suomen koulutusjärjestelmä toimii kontrollin sijaan luottamuksen varassa. Kouluissa ei ole tarkastajia tai jatkuvia arviointeja, ja opettajilla on vapaus päättää, miten he opettavat.

Tämän autonomian ansiosta suomalaiset opettajat voivat luoda osallistavia ja merkityksellisiä oppimiskokemuksia sen sijaan, että vain seuraisivat jäykkää opetussuunnitelmaa. Tämä lähestymistapa näkyy kouluissa kuten Ressun lukiossa Helsingissä, jossa opettajilla on vapaus suunnitella monitieteisiä kursseja ja mukauttaa oppituntien rakennetta oppilaiden tarpeiden mukaan. Opetushallituksen vuoden 2021 raportin mukaan 87 % suomalaisista opettajista uskoo, että heidän autonomiansa lisää oppilaiden osallistumista ja parantaa oppimistuloksia – osoittaen, kuinka myönteisiä vaikutuksia tällä luottamukseen perustuvalla järjestelmällä on.

10. Tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutuksessa – ja kuinka Suomi näyttää tietä

Koulutus Suomessa on maksutonta – se kattaa lukukausimaksut, kouluruokailun, oppikirjat ja jopa koulukuljetukset. Tämä tarkoittaa, että vanhempien ei tarvitse kantaa huolta koulutuksen taloudellisesta kuormasta, mikä takaa, että koulutus on aidosti kaikkien saatavilla.

Lukukausimaksut katetaan kokonaan valtion toimesta varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen asti, jolloin opiskelijat voivat keskittyä oppimiseen ilman velkataakkaa. Tämä politiikka varmistaa, että kaikilla oppilailla on samat mahdollisuudet menestyä riippumatta heidän taloudellisesta taustastaan.

Kouluruokailu tarjotaan maksutta kaikille oppilaille, jotta jokaisella lapsella on mahdollisuus saada ravitsevaa ja tasapainoista ruokaa. Tämä aloite tukee paitsi oppilaiden terveyttä ja hyvinvointia, myös auttaa heitä pysymään virkeinä ja keskittyneinä koko koulupäivän ajan.

Oppikirjat ja oppimateriaalit tarjoaa koulu, mikä vähentää taloudellisia eroja oppilaiden välillä ja luo tasavertaiset lähtökohdat. Tämä takaa, että jokaisella lapsella on pääsy samanlaatuisiin oppimateriaaleihin, edistäen tasa-arvoisia oppimismahdollisuuksia.

Myös koulukuljetukset tarjotaan maksutta oppilaille, jotka asuvat tietyn matkan päässä koulustaan. Tämä poistaa logistisia esteitä ja varmistaa, että myös maaseudulla tai syrjäseuduilla asuvat lapset voivat osallistua opetukseen ilman vaikeuksia.

Erinomainen esimerkki Suomen sitoutumisesta tasa-arvoon on Espoossa sijaitseva Mainingin koulu, joka on onnistuneesti yhdistänyt eri sosioekonomisista taustoista tulevia oppilaita tarjoamalla kaikki tarvittavat oppimateriaalit, ruokailuohjelmat ja kuljetusavun. Tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa on johtanut oppilaiden korkeaan sitoutumiseen ja akateemiseen menestykseen, osoittaen, että kun esteet poistetaan, jokainen lapsi voi menestyä koulutuksessa.

‍

Tämä sitoutuminen tasa-arvoon varmistaa, ettei kukaan oppilas jää jälkeen – ja tekee Suomesta esikuvan osallistavasta ja saavutettavasta koulutuksesta maailmanlaajuisesti.

Tutustu oppimisen tulevaisuuteen Suomen kouluissa

Suomen koulutusjärjestelmä jatkaa opettajien inspiroimista ympäri maailmaa oppilaslähtöisellä lähestymistavallaan, innovatiivisilla opetusmenetelmillään ja vahvalla sitoutumisellaan tasa-arvoon. Nämä kymmenen opetuskäytäntöä osoittavat, kuinka Suomi kasvattaa monipuolisia, motivoituneita ja menestyviä oppilaita.

Haluatko nähdä nämä käytännöt toiminnassa? Varaa koulukäynti ja koe Suomen huippuluokan koulutus itse!